Aamupalan toivossa...

Tähän linnuilta yleensä tippuu pähkinöitä...

nyt niitä joutuu lumen alta etsimään.

Leveä haara-asento ja...

Huiskis.

Kylläpä tätä lunta onkin, mutta...

kannatti ahertaa! 😋

 Toivotaan, että sanonta: "Maaliskuu maata näyttää" pitää paikkansa!

                                     

Viimepäivien sekalaisia kuvia...

Eilen oli ulkona sakea lumipyry,

minua se ei pahemmin haitannut, olin syventynyt niin tämän psykologisen trillerin juonenkäänteisiin. Kyllä tämäkin päivä osittain menee lukemisen piikkiin, vielä on sivuja jäljellä...ja loppu hämärän peitossa.
Kirjan on arvostellut mm. Ulla blogissaan:  Ullan Luetut kirjat 

Aamulla lumipyryn jälkeen tuijat olivat hätää kärsimässä...

Lintuset nauttivat hetkittäisistä valon säteistä.

On nautittu myös ulkoilusta rakkaimpien seurassa.

Toivottelemme tintin kanssa! ♥

Pehmeää ja pyöreää...

Pieni pakkanen ja harmaa sää on vallinnut koko tämän perjantaipäivän.

Nämä pajunkissatkin olisivat näyttävämpiä auringon paistaessa.

Vähän lähemmin tarkasteltuna, tässä olisi oikein hyvä siveltimen pää:)

Näitä pieniä "kiharaturkkisia vipeltäjiä" teki mieli silitellä:)

Toista oli keskiviikkona, aurinko paistoi ja meikäläinen puhalteli edelleen saippuakuplia:)

Yritin pysyä kuplien perässä ja annoin kameran laulaa. Naapurit varmaan ajattelivat, että nyt on tuo mummo lopullisesti seonnut.

Illalla vielä katselin kuuta ja pitkästä aikaa nappasin siitä kuvankin.

Lauantainahan olisi täysikuu, mutta näyttää siltä, että ei ainakaan täällä etelässä sitä nähdä.

                                                      Hyvää alkavaa viikonloppua!

Saippuakuplien puhaltelua...

Ehdin vasta iltapäivällä puhaltelemaan saippuakuplia ja pakkasta oli enää alle -10°c , arvasinkin, että minkäänlaisia jääkukkasia on turha odottaa. Harvoin kyllä meikäläinen toivoo tämän kovempia pakkasia, mutta jospa huomenna vähäksi aikaa...:)

Itse asiassa, halusin kokeilla uutta seosta johon olin lisännyt glyserolia, kuplat olivat vahvempia, mutta maahan kun putosivat, niin hyvin pian vieläkin rikkoutuivat.

Tarvitaan varmaan lisää glyserolia:) On tämä hauskaa puuhaa. Odotankin, että pääsen pikkuneidin kanssa leikkimään:)

Lukuiloa ja ulkoilua...

 Linda Olssonin kirja: "Sisar talossani"  vei mukanaan.

Kirjaa oli vaikea laskea käsistään kunnes viimeinen sivu tuli vastaan.<3  Ilman kyyneliä en loppuun päässyt.

Aiemmin lukemani Linda Olssonin: "Kun mustarastas laulaa" oli myös mieluinen lukukokemus.

Vielä ei pihan mustarastaat laula, mutta ei siihenkään enää kauan mene.

Tarkoitus olisi käydä optikolla tässä lähipäivinä:)

Tällaisia "kokinhattuja" on pihalla näkynyt tänään useampiakin:)

Ensi viikolla luvassa aurinkoa. Harmaiden päivien jälkeen kuulostaa ihan mukavalta:)

Helmikuun ensimmäiset...

Juustoraasteella kuorrutettuja =D

Tulppaanit viikon jälkeen.

                                                            Iloista helmikuuta!