Eilen kuvasin pari vaihtoehtoa...
Ainakin tälle ötökälle kirva näytti maistuvan...
aterian jälkeen onkin mukava ottaa pienet ruokalevot.
Hämis arvostaa ruokapaikan miljöötä, mansikankukka ja ruohonkorret
tekevät paikasta viihtyisän. Ateria koostui rapsakasta muurahaisesta.
Ei saanut kannatusta nämä vaihtoehdot.:)
*****
Kurkkaus aidanraosta naapurin puolelle,
Siitepölyaika alkaa olla ohi, pian on aika näiden höytyvien aloittaa vaelluksensa.
Tuo ylimmäinen öttiäinen taitaa olla sellainen ruusutarhan hyötyeläin, kun pitää kirvat kurissa!
VastaaPoistaVälillä kannattaa kurkkia aidan raosta :)))Todella upeita kuvia!
Saattaapi olla, hyvä jos on sellainen. Ikäviä vieraita nuo kirvat. Kiitos Kiiris.
PoistaEipä saa täälläkään kannatusta...:D
VastaaPoistaEi eksoottinen ruoka kelpaa kellekään...;))
PoistaKiitos Irmastiina.
Hyvin maistuvat ötököille eväät! Ihania syrkyneitä sydämiä:ne on niin kauniita perinneperennoja.
VastaaPoistaMukavaa tiistaita!
Minttuli, nuo sydämet näyttivät kauniilta aidanrakosesta katsottunakin.
PoistaKiitos ja teille oikein ihanaa viikkoa.
Hienot kuvat ruokailuista, mutta ateriat eivät kylläkään maistuisi, vaikka olisi kuin rapsakkaa muurahaista.
VastaaPoistaNoita rapsakoita muurahaisia kylläkin lapsena popsin ja tulihan sitä syötyä muutakin luomakuntaa.
Nämä sinun hämähäkit ovat upeita, niinkuin tuolla aiemmissa postauksissakin.
Tarja, lapsena me ei syöty itse muurahaisia,
Poistamutta koivunoksaa pidettiin keltiäispesässä ja nuoltiin sitten oksaa...hih.
Kiitos Tarja.
Kivat kuvat..no mitähän sitä söis. Ei käy nuo vaihtoehdot-olen niin kranttu.
VastaaPoistaRaija/A, kiitos. Näin on, jotain muuta on keksittävä.:)
PoistaKiinnostavia vaihtoehtoja, taidan silti jättää toiseen kertaan, keitän perunoita:) Mutta upeita ovat kuvasi!
VastaaPoistaPerunat veivät meilläkin voiton:)
PoistaKiitos, Caijsa.
Upeat kuvat! Vaan taidankin olla kasvissyöjä, ei edes sydämiä eikä muitakaan sisäelimiä ;D Voikukat höyntyvätkin jäivät kurkkuun kiinni kutittamaan, atshii..
VastaaPoistaVai eivät sydämetkään kelvanneet:))
PoistaHöytyvät ovatkin kyllä aika takertuvaisia.
Kiitos Miiwi hauskasta vastauksesta.
Ateriansa kullakin, minä ajattelin keittää punkkikeittoa tänään. Olen niitä metsästänyt vuorokauden.
VastaaPoistaHieno kuvakokoelma, kaunis "golpallo" alimmaisena.
Vai punkkikeittoa! On ainakin proteiinipitoista..hih.
PoistaTaisi olla hyvät metsästysmaastot:))
Kiitos Aina ja Hilta.
Syö ja tule syödyksi, sitä se on makro maailmassakin.
VastaaPoistaMielenkiintoinen kaunis (no, ei syötävien kantilta katsottuna) kuvasarja!
Kiitos Liplatus. Näinhän se menee...
PoistaJo olet paikalle osunut tarkan putkesi kanssa. Silakoita minä ajattelin, mutta kyllä ne taitaisivat noille kavereille olla liian suuria.
VastaaPoistaHuomasin tuolla edellä Ainan ja Hiltan kommentin, enkä voi olla nauramatta....-D
Vai silakoita siellä...:)
PoistaKyllä nauratti täälläkin Ainan ja Hiltan vastaus.
Kiitos Uuna.
Mahtavia kuvia lounasajasta!
VastaaPoistaItse söin tänään lounaaksi hervottoman kokoisen viinerin, jossa oli pekaanipähkinöitä ja kinuskikastiketta ;)
Kiitos SusuPetal. Tuo viineri kuulostaa aika
Poistaherkullista.
Upeita kuvia taas,herkkuja on monellaista:)
VastaaPoistaRitva, kiitos. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta.
VastaaPoistaNäinhän se menee.
Ötökkä aterialla, kylläpä paikkaan osuit kuvaamaan. ja eikös se ruohokin aidan takana ole vihreämpää niin miksei kukatkin kauniimpia.
VastaaPoistaTerveiset sinne, Joko H hetki on lähellä?
Juu, ihan vahingossa osuin paikalle ötököiden ruoka-aikaan. Ja naapurissa asuu oikea viherpeukalo.
VastaaPoistaLaskettuun aikaan olisi vielä reilut kolmisen
viikkoa, mutta saattaa tulla aikaisemminkin.
Aurinkoiset terveiset sinulle ja Himmulle.
Kirvan voisi kuvitella olevan aika kasvispohjaista ravintoa, kevyempää ruokavaliota noudattavalle ötökälle :)
VastaaPoistaMuurahaiset voisivat olla taas enemmän koiraitten ruokaa.
Särkynyt sydän on ikisuosikki, ihana kasvi!
Vikki, hienosti päättelit ötököiden ruokavalion.
PoistaTaidan ostaa itsellenikin tuon särkyneen
sydämen, ei tarvitse aidan raosta ihastella.:)
Kiitos.
Osuitpa sopivasti ötököitten ruoka-aikana kuvausetäisyydelle. Kaunis rivi särkyneitä sydämiä. Hahtuvapalloissa on aina oma viehätyksensä.
VastaaPoistaToisinaan on onni matkassa. Nuo hahtuvapallot
Poistaovat hyvin kuvauksellisia. Kiitos Pirkkoinkeri.
Zrobiłaś świetne zdjęcia i do tego dodałaś zabawną treść. Pozdrawiam.
VastaaPoistaOlet tehnyt hienoja otoksia ja Publishing LLC hauskaa sisältöä. Yours.
Thanks Giga for your nice comment.
VastaaPoistaRuokatalouden hoito on minulla ainaisena päänsärkynä, se kun ei oikein innosta. Jospa olisi sadun taikapöytä, joka kattaisi itsensä, niin voisi tehdä kuin öttiäinen ja vain siirtyä valmiista tarjoomuksesta toiseen.
VastaaPoistaOlen kanssasi samaa mieltä, Pipsa-Pippuri.
PoistaKiitos.
Voi hämähäkkiä kun muurahaisen söi! Kirvasta ei niin väliä, no ei kyllä murkustakaan, mutta kun hämiksistä en tykkää sitten ollenkaan. Naapurilla on tosi ihanat sydänkukkaset :)
VastaaPoistaNäin se luonto pysyy tasapainossa. Ei aina niin kivan näköistä. Kiitos Anja.
Poistaenpä olisi minäkään muurahaista ruuaksi halunut, mutta lapsena maistettiin muurahaisen pissaa. Kuorittiin tikku ja laitettiin se muurahaispesään, muurahaiset heti sen kimppuun ja pissasivat siihen, sitten otimme tikun pois ja nuolimme sitä. hyvälle maistui.
VastaaPoistaOletkos sinä koskaan niin tehnyt?
Kyllä tuota tuli tehtyä, paljonkin.
PoistaEnää ei taitaisi maistua..:))
Kiitos Sylvi.
Beautiful photographs, fantastic face of the nature. I am greeting
VastaaPoistaThanks ZielonaMila for your comment.
PoistaHämähämähäkki aiheutti taas väristyksiä.. kun hän niin yhtäkkiä liukui ruudulle. Ei tätä hämyantipatiaa voi järjellä selittää :)
VastaaPoistaMinullakin oli ennen hämähäkit ja käärmeet...hui kauhistus!
VastaaPoistaMutta kuvaamisen myötä seidän jo hämiksiä.
Kiitos Kati.