Vielä kerran auringonkukkaa

Viikonloppuna ajelimme varta vasten Inkoon puolelle keltaisia pikku-aurinkoja katsomaan.

Olihan niitä siellä. On ihania!

Kotiinkin toin viisi kukkaa...

omaksi ja pörriäisten iloksi:)

Aurinkoinen, mutta kylmätuulinen päivä.

Tänään toppapuku päälle ja vähän happea haukkaamaan kameran kanssa, vaikka pieni flunssan poikanen vaivaakin.

Ensimmäinen mukulaleinikki avasi nuppunsa.

Ulkona olevat helmililjat puolestaan pitävät tiukasti nuppunsa sulettuina ja odottavat lämpimämpiä päiviä :)

Pörriäisiäkään ei ole vielä liiemmälti liikenteessä...

Saapahan itsekseen mellastaa mielin määrin :)

Korkealta koivun latvustosta kuului pöllömäistä huhuilua, sepelkyyhkyhän se siellä äänteli.

Punarinta ei vieläkään ole halukas tekemään lähempää tuttavuutta, pah:)

Harmikseni pari päivää sitten ilmaantui pari lasiaista silmieni näkökenttään, toinen aika pitkä "langanpätkä".  Tiedän, että ne ovat tuiki tavallisia etenkin kaihileikkauksen jälkeen, mutta menen kuitenkin torstaina lääkäriin varmistaakseni, että verkkokalvo on ok.

Pihapiirin elämä vilkastumassa...

Ensimmäinen nokkosperhonen pihan krookuksissa 4.4.

Pörriäisetkin jo lentelevät kukasta kukkaan.

Vihervarpusille kelpaa maahan pudonneet auringonkukansiemenet...

...punarinta hakee välillä talipötköstä syötävää:)
Peiponkin olen muutaman kerran pihalla nähnyt, kuviin en ole sitä vielä saanut.

Maisemanvaihdos...

Lähdemme huomenissa syysmatkalle ja Madeira, Atlantin helmi on toistamiseen kohteena.

Vuosi sitten täällä kävimme ja ihastuimme kovasti tähän saareen ja nyt sitten innokkaana jälleen uusia kokemuksia ja nähtävyyksiä hakemaan.  Matkaseuraksemme tälläkin kertaa lähtee Minttuli miehensä kanssa.

Näitä siivekkäitä enkä myöskään näitä etanan syömiä lehtiä nyt sitten vähään aikaa kuvaile:)

                                                           Mukavaa syksyn jatkoa!
                                                        

Eilen oli kiva päivä...

Ensimmäinen neitoperho tänä kesänä :)

Sudenkorentoja on lennellyt, mutta eivät ole aiemmin asettautuneet kuvattavaksi :)

 Tämä oli iloinen...

 ja kärsivällinen...

Suostui kiltisti poseeraamaan.:)

Aurinkoa on luvassa tällekin päivälle, nautitaan!

Aamujumppaa...

Mukaan vaan...yksi ja kaksi...

Kuvaaminenkin kävi ihan aamujumpasta :))

Tuulinen päivä...

Mutta onneksi aurinkoinen.

Pikkulintuja tuuli ei pahemmin häiritse ainakaan pihapiirissä ja viimeisiä rippeitä talipötkylästä hanakasti käydään napostelemassa.

Näitä pieniä viherpiipertäjiä, (onko sitten varpusia vai peippoja? ) on myös viime päivinä näkynyt pihassa. Ovat vain niin mahdottoman arkoja kuvattavia.

Ensimmäinen pörriäinenkin lennähti terassipöydän kukkia maistelemaan.

Lentäviä eiliseltä päivältä...

Koivun siemeniä ja lehtiä lentelee nyt tosi paljon.

Niitä saakin olla lakaisemassa yhtenään, hyvä etten siinä samalla lakaissut tätä mittariperhosta, joka huilaili asfaltin reunassa. Yritin löytää hälle nimeä, mutta epävarmaksi jäi...

Illansuussa lennähti ensimmäinen isompi perhonen punahattuun, tämänkin nimeäminen jäi hieman epävarmaksi...keisarinviittakin kävi mielessä...

Aikamoinen tuuli kävi ja perhonen pitikin tiiviisti siipiään yhdessä sekä auringon pepun puolella, eli jouduin kuvaamaan vastavaloon, enkä siinä ehtinyt asetuksia muuttamaan :))

Tukevalla otteella pörriäisetkin tarrasivat kukkaan.

Valkoista ja sinistä kukkaa...

Kesäinen Lumihiutale.

Pikkuorvokki, olisikohan Hietaorvokki? Kasvupaikka on kuivahko rinne.

Vierivä kivi ei sammaloidu.

Tämän pörriäisen kanssa en pääse millään naamatusten :))

Vuoro vaihtuu...

Krookusten loisto alkaa pikku hiljaa himmetä ja on muiden vuoro vallata estraadi.

Ensimmäiset valkovuokot vielä aamupäivällä hieman ujostelivat,

mutta illan suussa jo esiintyivät rohkeammin :)

Nämä ovat joillekin kauhistus ;))

Pienet hämikset, olisikohan juoksuhämähäkkejä, viipeltävät vikkelästi terassilla ja
aitalaudoilla.

Ovat oikeasti ihan pieniä ja hyvin arkoja.

Lopuksi tämä oudonnäköinen pörriäinen.

En päässyt kovin lähelle ja vain takaapäin sain kuvattua. Saattaa muuten olla kimalaisvieras.