lauantai 19. toukokuuta 2012

Aamuauringossa.

Valokuvatorstai 247 : Kasvit

Huomenta aurinko, pitkästä aikaa...


Anna äidille käsi, niin mennään...


Aamuisin on hyvä vähän venytellä.

Lisää kasveja täällä.

54 kommenttia:

  1. Aivan IHANAT kuvat sinulla! Tuo ylin on jotenkin niin hellyyttävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matkatar kiitos. Unikko oli tosi söpö, pisarat hetken aikaa silminä.

      Poista
  2. Oikein on tuollaiset aamuiset, kesää lupaavat venyttelykuvat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. d-malli, kiitos. Aamuvenytykset ovat tarpeen itse kullekin;))

      Poista
  3. Kaunista Sirpa, sinähän olet kaiken muun lisäksi vielä runoilijakin. Kiitos hienoista, loppuvat pian superlatiivit, kuvista. Terkkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ookke kiitosta vaan. Kyllä meikäläisen runosuoni
      on aika huonosti pulppuavaa sorttia:)

      Poista
  4. Hienot kuvat! Eka on ihana karvapää :)

    VastaaPoista
  5. Voi jestas kun on taidokkaat kuvat! Ja tuo toinen, tekstisi kanssa ihan kerrassaan veti suun leveään hymyyn. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiirepakolainen, kiitos. Siinä nätisti yhdessä tepastelevat;)

      Poista
  6. Beautiful photo.
    Greetings from Poland.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks Insomnia, you are warmly welcome to my blog.
      Greetings!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Irmastiina, niin kivasti olivat siinä vierekkäin,
      kuin äiti ja lapsi. Kiitos.

      Poista
  8. Todella hienot kuvat, olet taituri kyllä näissä makroissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanasi lämmittävät mieltä, Harakka.
      Aurinkoista viikonloppua.

      Poista
  9. Ihana kuva ja kivat textit.
    niin kauniita postauksia tuolla aiemminkin. Kiitos. Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi. Luonnosta löydämme mukavia kuvauskohteita.

      Poista
  10. ihanan vihreää niin unikko kuin saniaisetkin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt löytyykin monenlaista vihreätä luonnosta.
      Kiitos pappilanmummo.

      Poista
  11. Juuri tuommoisen unikkopörrön ostin tällä viikolla. Kivat tekstit kuviin, saniaisilla on todellakin kasvot :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaari3, kiitos. Unikot ovatkin oikeastaan joka vaiheessaan niin kauniita.

      Poista
  12. sirpa, teetkö mielelläsi haasteita? Käy hakemassa sivuiltani yksi, kaksi tai kolme itsellesi ja kerro, jos/kun vastaat! http://wordsbyirma.wordpress.com/2012/05/18/haasteet-yksi-ja-kaksi/

    VastaaPoista
  13. Hyvät ovat jälleen kuvasi, ja keskustelusi.
    terkkuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Marimeri. Aivan sattumalta aamulla
      huomasin, että unikossa on nuppuja ja yhdessä kastepisarat poskellaan.
      Aurinkoista sunnuntaipäivää!

      Poista
  14. Aamukosteuden voi lähes tuntea!

    VastaaPoista
  15. Onpa hauskat kuvat ja tarina niistä. Niin tulivat eläviksi :-)

    VastaaPoista
  16. Green is tranquility itself. I love it! I haven't seen the duck among the clouds - you are a good observer!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks, Maria. Green color is soothing to the bedroom.
      We've been enjoying some sunny days here, wonderful...
      Greetings!!

      Poista
  17. Upeasti kuvaat. Tässä jo miellän kuin saniaiset olisivat hengellisiä olentoja.

    VastaaPoista
  18. Herkkä kun olen, liikutuin ihan näistä kuvistasi ja pyyhin tässä silmiäni. Tuossa äiti ja lapsi kuvassa on jotain madonnamaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vikki, samanlaisia tunteita tuo kuva herätti
      minussakin, kun sitä ruudussa katselin.
      Kiitos!

      Poista
  19. Elämää tulvivat kuvat ja sanat. Hyvää elämää. Hymyilen kun ilon ja onnen kohoavan tunnen. Otan äitiä kädestä :). Hän kuoli vuonna 1973 - mutta ojennan hänelle käteni. Kuvasi on liikuttava, ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastu, kommenttisi koskettaa syvästi. Kaunis kiitos.

      Poista
  20. No niin, nyt minäkin täällä parun kun luin edellisen kommentin vastauksineen. Hienot kuvat teksteineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkkoinkeri, kiitos. Jos tunne välittyy katsojalle, olen tyytyväinen.

      Poista
  21. Kyllä luonto on ihmeellinen ja kaunis! Kiitos tästä postauksesta!

    VastaaPoista
  22. Kylläpä hehkuvatkin vihreää suloisuutta kuvasi. Saniaiset alkuvaiheessaan ovat niin valokuvauksellisia, ja kukapa vauva vaiheessaan ei suloinen olisi.
    Sirpa, hienoa kameratyöskentylyä!

    VastaaPoista
  23. Upeaa Sirpa! En osaa kuin ihaillen katsella! ♥
    Hyvää sunnuntai-illan jatkoa sinne!

    VastaaPoista
  24. Kiitos Minttuli. Sinne myös hyvää illan jatkoa.

    VastaaPoista
  25. Avautuva saniainen on yksi kesän alun kaunottarista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati, saniainen on, etenkin pienenä tosi suloinen.
      Kiitos!

      Poista
  26. Hellyttävä tuo karvapää pallero. Nätti kuva!

    VastaaPoista
  27. Kiitos Pipsa-Pippuri. Kohta pallero on kaunis kukka.:)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...