kuvatessani.
Nämä kuvat ovat Espoon Mankinjoelta pariviikkoa sitten.
Mutta oli niin kiva "Mörri-Möykyn" kolo.
lauantai 4. kesäkuuta 2011
Suruvaippa...
Tässä tämä kuva suruvaipasta, jonka huomasin sireenipuuta
kuvatessani.
Kuva on otettu ikävä kyllä takaapäin, ei suostunut kääntymään.
Nämä kuvat ovat Espoon Mankinjoelta pariviikkoa sitten.
Asumaton talo joen rannalla.
Paikka on Luonnonsuojelualuetta, vanhaa kelottunutta runkoa siellä täällä.
Tästä taisin innostua liikaakin, kuvattaessa on käsi tärissyt eli tulos on epätarkka.
Mutta oli niin kiva "Mörri-Möykyn" kolo.
kuvatessani.
Nämä kuvat ovat Espoon Mankinjoelta pariviikkoa sitten.
Mutta oli niin kiva "Mörri-Möykyn" kolo.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihana suruvaippa ♥
VastaaPoistaJo aika vanha, uusi sukupolvi myöhemmin on kaunis sitten myös kerman värisine reunoineen.
Kivat kuvat, aivan upea on tuo veteen heijastuva rakennus ja puut.
Kiva Mörri-Möykyn kolo :D
Antoisia kuvauksia ja leppoisaa lauantaita Sirpa!
Ihan selvä Mörri Möykyn koti. Ja hieno kuva on suruvaipasta vaikkei kääntynytkään.
VastaaPoistaKaunista lauantai-iltaa sinne.
Seijastiina, ai vanha! Enpä olisi tuotakaan
VastaaPoistatiennyt. Siis nuoremmilla kermanvärinen reunus.
Varmaan nuo vanhemmat yksilöt hakeutuvat
samankaltaisten seuraan:))
Kiitos ja nyt ootellaan lisää kuvattavia.
Illasta näyttää tulevan miellyttävän lämmin.
Nautitaan!!
Minttuli, kiitos kyläilystä!
VastaaPoistaTuo kolo oli aika iso, ihana paikka
olisi lasten leikeille.
Mukavaa lauantai-iltaa sinnekin!
Hienot kolot puissa ja varmasti lasten mieleen.
VastaaPoistaEn ole nähnyt pariin päivään yhtäkään perhosta pihallamme, tuulee niin julmetun lujaa melkein koko ajan. Eilen kun laitoin kukkia pihalla niin rupesi yhtäkkiä tuulemaan hurjasti, oikein pelotti, katselin ympärille että pysyykö puut pystyssä ja itsekin piti topakasti seistä ja harata tuulelle vastaan. Ja hetken päästä se oli ohitse.
Ihanaa lauantai-iltaa sinulle!
Kurkistitko, oliko Mörri-Möykky kotona kolossaanTuollaiset on ihania, niitä kun katselee, alkaa mielikuvitus lentää ja satua syntyy!
VastaaPoistaOikein rattoisaa viikonloppua teille sinne!
Leenamarketta, meilläkin on tuullut, mutta
VastaaPoistaei noin kovasti ja tuuli ollut sellaista
kesäisen leppoisaa.
Mukavaa lauantai-iltaa sinullekin!
Mummeli, ei ollut Mörri-Möykky kotosalla.
VastaaPoistaHarmi. Kyllä tuolla metsässä saa mielikuvituksen
laukkaamaan.
Mukavia viikonloppu hetkiä sinnekin!
Terkkuja.
Hieno kuva perhosesta ja nuo kolot puussa... olisispa lapsi ja pääsisi tuonne leikkimään...:)
VastaaPoistaIrmastiina, kiitos. Ajattelin samaa, että
VastaaPoistaolis kiva siellä leikkiä vaikkapa... kotia.
Leppoisaa lauantai-iltaa!
Ihania kuvia taas!
VastaaPoistaAbsolutely white, kiva, kun taas piipahdit.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi.
Ihanat kuvat.
VastaaPoistaTuo suruvaippa perhonen on sitten kaunis.
Vanhat puut ovat salaisuutta täynnä.
Kukakohan kolossa on?
Sylvi, miksiköhän sillä onkin niin
VastaaPoistasurullinen nimi?
Perhosilla pitäisi olla iloiset nimet.
Ehkä tuossakin kolossa on salaisuuksia
vaihdettu.
Aivan huikea kuva suruvaipasta!
VastaaPoistaTodella kaunis kuva suruvaipasta, ihanat värit koko kuvassa! "Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo... ♫" Tuo puukolo on hyvin kiinnostava :)
VastaaPoistaKiitos Kaanon, mukavaa, kun tykkäsit.
VastaaPoistaAnja kiitos. On kyllä kaunis perhonen tuo
VastaaPoistasuruvaippa.
Aion käydä vielä uudelleen katsastamassa
tuota koloa, vähän jäi se vaivaamaan...
Herkän kaunis kuva upeasta perhosesta tyylikkäin värisävyin ja kiintoisa mörrimöykyn kolo. Kyllä nyt on ihanaa aikaa ulkoilla ja kuvailla!
VastaaPoistaKiki kiitokset sulle kommentistasi.
VastaaPoistaTotta, nyt on paljon kuvattavaa.
Ulkoillaan ja nautitaan näistä kesäisistä
päivistä.
Mahtavia kuvi.Yliveto tuo suruvaippa.
VastaaPoistaRaija, kiitän kommentistasi.
VastaaPoista