Tämä laulu tuli mieleeni,kun olin päivälenkillä.Miksikö?
Oppikoulun laulukokeissa lauloin tämän "Paimentytön" luokan edessä
jalat täristen ja ääni vähän vapisten.
Se oli pelottava hetki minulle, jolle ei ole laulunlahjoja suotu.
Muutenkaan keskipisteenä oleminen ei miellyttänyt.
Jokin siinä laulussa minua viehätti.Sitä sitten laulelin pienelle pojallenikin myöhemmin.
Lieneekö säälinpisteitä opettajaltani,kun todistuksessa komeili kuitenkin 8.
"..päivä yötä pakenee.
Lintu pieni syksyn tieltä
kesämaille rientelee."
"Minä pieni paimentyttö
lentohon en pääsekään.
Tänne,tänne jäädä täytyy
syksyhyn ja ikävään. "
Tuon toisen säkeistön paimentyttö joutui jäämään tänne.
Minä onnekseni olen nyt aikuisena päässyt, milloin kenenkin siivin,
kesämaille näin syksyisin lentämään.
Nyt olen ihastunut Puerto de la Cruziin,jonne taas marraskuussa lennetään.
Näin hauskan sieni kerrostalon löysin pihapiiristä.
Ihanat muistelot. Lisää tälläisiä. terv. Irma
VastaaPoistaKiitti Mummeli.Niin se vaan on,jokin asia saa ne muistot ponnahtamaan hyvinkin elävänä mieleen.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinne Ähtärin suunnalle.
Jokohan Himmu huomenna kotiutuisi.
Terkkuja.
Miten minä tämän postauksen huomasinkin vasta nyt. Ihana kuva tuosta lintusesta ja muutenkin mukava. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan Terkut Riitta
VastaaPoistaMinttuli,lintunen on hiukan tokkurasssa lennettyään ikkunaan.Selvisi kyllä siitä.
VastaaPoistaMukavaa päivän jatkoa,sateesta huolimatta.